Muiden blogeja lukiessani huomasin erään kummallisen asian. Kaikki tuntuvat neulovan joululahjoja. Lapsille, lapsenlapsille, puolisolle, vanhemmille, appivanhemmille, sisaruksille, puolison sisaruksille, ystäville jne. Minä en edes muista, koska joku on saanut minulta itse tehdyn pehmeän paketin. Lapseni saavat kommentoida! Tuliko joskus villasukkia tms lahjoiksi, tuliko??? Hämärästi muistan joskus töissä salaa neuloneeni jotain, mutta oliko se joululahja... Olenkohan jotenkin omituinen? Ehkä täytyy nyt palata ruotuun ja tehdä vaikka eräälle nimeltä mainitsemattomalle pienelle lapsenlapselleni vaikka sukat tai jotain muuta pientä, hmmm. Vaikka en mitään varsinaisesti teekään lahjoiksi, stressaan joulun tuloa kuitenkin ihan tarpeeksi. Ja jos en stressaa, joulu ei tunnu joululta! Ensin täytyy hermoilla jouluruokia, leipomisia ja sitten viimeiseksi kuusta ja joulusiivouksia. Kun aattoaamuna nostan itsepaistetun kinkun uunista, saan sen jälkeen alkaa nauttimaan joulusta. Edellisenä yönä olenkin saanut siivota hiki päässä! Kuukauden päästä onkin kamalin aika menossa. Tai ei kai se oikeasti kamalaa ole, hullua hössötystä vain.