Sitä se mun ihana sukkalankani on, Schoeller & Stahl Fortissima socka mexico mit rosenkastanie - hevoskastanjalankaa !! Muistin ihan itte, kun Minna alkoi puhumaan ruokapöydässä kastanjoista. Pomppasin pystyyn ja ryntäsin kirjoittamaan sen ylös. Kiitos Minna!

Ja asiasta viispenniseen; seuraavana vinkki jouluksi tai lasten viihdykkeeksi muuten vain. Tee itse muovailuvahaa!

Reeta on kipeänä kotona, mutta ei niin kipeänä, että malttaisi levätä. No, minähän sitten tein lisää muovailuvahaa ja siinä vierähti neidillä tovi jos toinenkin. Vihreä/turkoosi on tehty joku viikko sitten ja nyt pyöräytin pinkkiä. Ihanaa, pehmeää, terapeuttista! Helppoa tehdä, edullista ja turvallista.

Jos sulla ei satu olemaan kaapissa alunaa, niin hae apteekista. 50g riittää aika pitkälle ja maksaa 1,15 e-1,70 e apteekista riippuen.

Mittaa kulhoon 1l vehnäjauhoja, 4dl suolaa, 3rkl alunaa, sekoita. Lisää litra kiehuvaa vettä sekä 4rkl ruokaöljyä ja sekoita. Taikina (siis muovailuvaha) on tässä vaiheessa pullataikinan väristä, mutta siihen voi sekoittaa jotain elintarvikeväriä. Aioin kokeilla kool aidia, mutta en tiedä mihin hyvään talteen olen ne laittanut  .

Litran taikinasta tulee tuon pinkin kokoinen kasa, siitä saa monelle muovailijalle ison palan. Vihertävä on pieni osa isommasta taikinasta. On muuten aivan mahtavan tuntuista muovailuvahaa! Ei sotke, pieninä palloina jopa pompahtaa pöydällä (tämän keksi Riitu), aivan mahtavaa, aikuisetkin leikkivät mielellään!

 Muistakaa säilyttää vaha tiiviissä astiassa jääkaapissa!!

Jättäkää kommenttia, jos innostuitte kokeilemaan! Suosittelen!

Syksy on mennyt ja kaikenlaista on tapahtunut. Käsitöitäkin on valmistunut, osa on jo maailmalla. Kameraa ei ole ollut, joten ei ole kuviakaan. Olen ollut 2 kk työkokeilussa, tällä kertaa apteekissa. Tykkäsin mielettömästi siitäkin työstä, mutta en valitettavasti työllistynyt. Ainakaan vielä. No, onpahan aikaa tehdä taas käsitöitä. Intoakin riittää, nytkin on työn alla paperinarusta pöytäliina, suvun nuorimmaiselle (LIna) lapaset, yksi huivi hapsuja vailla ja vaikka mitä. Tässä yhtenä päivänä valmistui minulle itselleni yksi sukka. Joo, siis YKSI SUKKA. Tarkoitettu tähän toiseen hermosärky-takajalkaan. Ostin kesällä Kuusamon reissulla jotain saksalaista kipulankaa, tein siitä isälleni kipeaan ranteeseen rannekkeen ja tarkoitus oli tehdä itselle se sukka. Vaikka hetimmiten sukkaa aloitin, niin se ei millään halunnut valmistua. Sitten purin sen tekeleen ja aloitin alusta. Tällä kertaa kaksinkertaisella langalla. Aloitus kärjestä, tiimalasikantapää ja varressa ihan oma keksimä mallikuvio. Suunnittelin Linan joulusukan (se mihin tonttu tuo lahjoja :)) varteen jotain kuviota ja se näytti  niin kivalta, että tein samanlaisen varren myös omaan sukkaani. Toki yksivärisestä langasta tehtynä olisi mielestäni vieläkin kauniimpi.

Ensimmäisiä kuvia uudella kameralla, kamera on taatusti laadukas, mutta ottaja vielä taitamaton. Sukkakin on ollut jalassa jo vuorokauden verran, että ei se ihan uusi enää ole. Mutta ihana, ihana, ihana!! Uskokaa tai älkää, mutta se helpotti kipeä jalkaani!!! En olisi uskonut itsekkään.

Tuossa kuvaa varresta.

Kuka tietää mitä tuo lanka on?? Olen hukannut vyötteen, enkä muista mitä se lankaan lisätty vaikuttava aine oli.. Liittyi johoinkin kasviin, mutta miksen mä saa sitä päähäni.. Tikkuajien tapaamisessa siitä oli puhetta, siis tuosta langasta. Silloin vyöte vielä oli tallessa.

Lomamatkalla Kuusamossa valmistui tämmöinen hiiri/rotta/ötökkä/mikä lie. Päätyi melkein roskikseen, sori vaan ötökkä

Silmiä en ötökälle saanut, kun ei sattunut mitään sopivaa olemaan mukana, langastahan niitä ei olisi voinut tehdä. Toisaalta Riitu totesi noiden ruskeiden täplien olevan silmät, minä yritin kyllä tehdä niistä korvat...

Tässä kuvassa myöskin samainen ötökkä. Sekä tytöt.

Sää suosi, kyllä oli ihana pieni loma! Vietimme aikaa leikkikentällä, liikennepuistossa sekä Suurpetokeskuksessa.

Jee, tää on kivaa!!

Kuvassa kaksi Reetaa  Kamerasta (laina- sellaisesta, kiitos vaan Laura!!) loppuikin sitten akku, vain yksi kuva kahdesta Reetasta... Ehkäpä jo ensi kesänä paremmalla tuurilla.

Voitin Neulontai-blogista näin ihanan palkinnon:

Kiitos Kirsi! Mahtava palkinto!

Ensin ajattelin tuosta laukun ohjeesta, että ei tule mitään. Osaan neuloa vain suomeksi. Mutta kun periaatteeni on, että en sano "en osaa" vaan "minä opettelen", niin laukku on jo melkein valmis. Se olisi valmistunut jo lauantaina, mutta se muistutti liikaa sipulipussia, joten purin sen ja etsin pienemmät puikot. Nyt se alkaa olla enemmän laukun näköinen, vaikkakin Riitu kysyi, että mikä hassu hattu siitä on tulossa...

Kuvia ette saa, lainakamera on palautettu. Sain palkinnon perjantaina, jolloin kamera vielä oli minulla, joten siitä ehdin kuvan ottamaan.

Ei kellään olisi ylimääräistä kameraa lainaksi tai myytäväksi edullisesti??

Nyt sain paremman kuvan pontsosta, kiitos Terhin. Sain lainata hänen (heidän) kameraansa.

Lanka on Novitaa, eikä sitä paljon tuohon mennyt. Mallista kerron enemmän sitten myöhemmin.

Ja sitten pihalle, illalla oli niin kaunis auringonpaiste, että oli pakko kuvata mun "mansikkamaata", kadehtikaa!!

Pikkuisen metsämansikoita!

Ja rannasta on kiivennyt ylemmäs takapihalle jokin kaunis köynnös. On se siellä ainakin kymmenen vuotta ollut. Eräs puutarha-alan ammattilainen epäili, että se on karhunköynnös tms. Tietääkö kukaan paremmin? Mahtavat valkoiset kukat.

Ja sokerina pohjalla, tänään lähti postiin tämmöinen kasa kaikkea ihanaa (toivottavasti vastaanottajat ovat yhtä ihastuneita kuin minä) arvontapalkintoina:

Enpä olisi millään hennonnut luopua...

Minä haluan uuden kameran. Nyt. Heti. Mun kamera on ihan sökö, ei sillä tee enää mitään.

Tässä paras kuva muutamasta kymmenestä otoksesta. Yrittäkää arvata mitä se esittää.

No, se on pontso Reetalle. Syksyisiin häihin. Ja ei, en minä ole menossa naimisiin. Esikoinen on.

Riitun pontso valmistuu kovaa vauhtia, mutta sitä en tiedä onko se valmis syyskuun alkuun mennessä 

Reeta, 4v, tuumasi tänään, että hän haluaa ihan oikean ja oman vauvan!! Kysyin, että mistä sellaisen voisi saada. No, joku voisi kuuolemma lahjoittaa vauvansa hänelle. Joku, joka ei enää tykkää omastaan...  Mitäs, jos se itkee koko ajan? -ostan sille sitten tutin. Että jos joku ei enää tykkää vauvastaan, niin sen voisi toimittaa meille. Reeta aikoo hoitaa vauvan ja vauva saa nukkua Reetan sängyssä.

Edellisen postauksen graffitin kiinnitin tolppaan ihan ompelemalla sen siihen putken ympäri. Periaatteessa sen voisi kiinnittää vaikka napeilla, mutta sitten se olisi helpompi siitä pölliä. Tai kuka noita ittelleen haluaisi, mutta voisihan sen viskata vaikka ojaan. Sinne muiden roskien sekaan.

Voi ruma sana. Taas yksi valmis kirjoitus lensi taivaan tuuliin, argh!

No, kerroin vain innostuneeni neulegraffiteista. Innostajana mm. Norsis, Hupsistarallaa-blogista. Tänään sain ensimmäiseni valmiiksi ja laitoin sen saman tien paikalleen, pyörätien sillankaiteeseen. Valitan, kuva on aivan surkea, en ymmärrä tuon kameran temppuilua. Vika on nyt oikeasti kamerassa.. Ei edes säädöissä, vaan kamerassa, argh.

Lastenlapset nostivat kaksi arpaa ja voittajat ovat:

Aura ja Mette!

Paljon onnea kaikille voittajille ja kiitokset arvontaan osallistujille kuin myös muille blogini lukijoille!

Soli nyt sitten siinä. Tämän päivän aikana suoritan arvonnan lastenlasteni avustuksella. Molemmat saavat nostaa yhden arvan ja palkitsen myös molemmat tasaluvun bongaajat, Eilan  ja Katariinan. Paljon onnea heille ja muillekkin kommentoijille arvontaan!

Mukavia vinkkejä tuli, näitä olen käyttänyt lasten kanssa matkustaessa. Meillä on pelattu myös bingoa, eli kotona on tehty valmiiksi ruudukko (jokaiselle oma), jossa on viisi*viisi ruutua. Jokaisessa ruudussa on kuva, jonka voi matkalla nähdä. Esimerkiksi traktori, vesitorni, liikennevalot, stop-merkki jne. Aina kun saa bingon, saa yhden karkin tai purkan tai jotain pientä. Olemme myös pelanneet yksinkertaista laivanupotusta. Eli  10*10 ruudukossa on yksi rasti. Kukin vuorollaan huutelee koordinaatteja (esim. B-8) ja se joka osuu rastiin, palkitaan. Tässä täytyy lasten osata aakkosia ja numeroita, joten ihan pienille tämä ei sovi. Hyvä on myös autossa olla jonkun leikinvetäjän, että kuski saa rauhassa keskittyä ajamiseen. Ettei käy niin kuin minulle hiihtolomalle mentäessä.. Takapenkillä oli jokin kriisi ja minä jouduin vilkuilemaan välillä sinnekkin. Nopeusrajoitus muuttui 80km/h => 60km/h, enkä minä tietysti sitä ehtinyt havainnoida. Kamera välähti ja lomatunnelma latistui.. Olisin silläkin reilulla satasella voinut ostaa vaikka lankoja, nih.

Ja yksi ehdoton juttu vielä. Yhdistelmä helle ja auto ilman ilmastointia on aika paha (jätin rumat sanat tästä pois..)  Meillä on käytössä suihkepullo, jolla hieman viilennetään tunnelmaa. Se ei kastele autoa liiaksi, mutta auttaa kovasti! Toinen helpotus on kostea harso. Sillä on mukava pyyhkiä hikisiä kasvoja ja raajoja. Ja tietty jokaiselle ihan iki-oma, ettei vain tarvitse tapella. Ja vesipullo, että harsoa saa kastella tarpeen mukaan. Tietty pieni pyyheliinakin käy, mutta meille nyt on kertynyt noita harsoja...

Asiasta viispenniseen, olen ollut kolme kuukautta työkokeilussa aivan ihanassa paikassa. Kun jäin sieltä pois, sain aivan upean lahjan! Kauniin ja ihanan ruusukimpunkin sain, mutta siitä ei ole kuvaa.

Tämä tässä on puinen laatikko, jonka sisällä on lokeroita kaikelle ihanalle käsityösälälle, jota minullekin on jonkun verrran kertynyt. Niille, jotka tähän asti ovat pyörineen missä sattuu tai jopa joissain pakastusrasioissa. Ihana, ihana muisto!

Työkokeilupaikka oli aivan kertakaikkisen ihana, tykkäsin työstäni todella paljon. Tunsin itseni tarpeelliseksi ja sain tehdä ihan oikeita töitä. Siihen paikkaan en kuitenkaan pysty työllistymään, joten tulevaisuuteni on edelleenkin avoin. Saa nähdä mitä sitä sitten keksisi..

Mutta nyt saatte jäädä jännäämään, kuinka arvonnasssa käy! Ja olisi ihan mukavaa, kun jättäisitte kommentteja, nimittäin sain vihdoin oman koneeni takaisin, mutta tietysti tämä oli aika neitseellisessä kunnossa. Osa seuraamistani blogeista oli suosikeissa, koska kaikki eivät löydy blogilistalta. Olisi mukavaa löytää teidät uudestaan!!!

.. että mun oma tietokone meni ja kuoli. Kirjoitan Minnan koneella, enkä saa tänne kuvia. Toinen ärsytyksen aihe on jo äsken kirjoittamani piiiiitkä vuodatus, joka katosin johonkin (tähän rumasana)..

Mitään käsityötä en ole saanut valmiiksi, mutta Novitan kautta olen saanut virkkuukoukkuja, jämälankoja sekä suklaata. Kuvittele tähän kuva lankanöttösistä, kourallisesta virkuukoukkuja (eri kokoja) ja suklaapatukasta

Olen seurannut tuota kävijälaskuria ja pian paukahtaa sadantuhannen kävijän raja rikki! Nöyrin kiitos teille lukijani, blogilistan tilaajat ja muut vakikävijät, kuin myös satunnaiset vierailijat.

Voisin laittaa pystyyn arvonnan, myös laskurin nollille saaja voisi ilmottautua! Kommenteissa voisitte kertoa vinkkejä lasten kanssa matkustamiseen, kuinka saada takapenkin kriisit hallintaan. Varsinkin helteellä, kun matka on pitkä ja sisko kiusaa.. Mukavia (ja kamalia) muistoja reissuista luen myös mielelläni! Myös palkintotoiveen voisi laittaa. Nyt on aika historiallinen arvonta, joten ehkäpä palkintokin on jotain hmmm, historiallista

Jos vinkkaat arvonnasta omassa blogissasi, saat tupla-arvan. Kunhan siis kerrot minullekkin. Osallistuminen päättyy kun laskuri on nollilla tai sitten kun minä niin päätän  Kerron sen kyllä sitten.

Onnea arvontaan ja kiitos kaikille lukijoille!

Lämmintä kesää!!

Juhannusruusuni kukkii kerrankin oikeaan aikaan, yleensä kukinta on alkanut vasta ihan kuun lopussa.

Novitan neulomossa on meneillään "Lahjoja toisillemme" ja sain sieltä kautta itselleni kaksi upeaa virkattua liinaa

Olen eläissäni tehnyt kaksi liinaa, joskus pienenä koululaisena. Ne ovat äidilläni. Viimeksi käydessäni Kuusamossa kuvasin ne kyllä, mutta mistään (kamerasta, koneelta) kuvia ei sitten löytynyt?? No, jospa muistaisin kuvata taas seuraavalla kerralla koti-kotona käydessäni. Toinen Neulomon kautta saamani paketti sisälsi toivomiani virkkuukoukkuja. Ja upean itse tehdyn kortin

Keväällä kirsikkapuuni kukkivat ensimmäistä kertaa. Siitäkään otettuja kuvia en löydä mistään, mutta näin isoja kirsikat ovat nyt

Kirsikoita tulee paljon, toivottavasti ne ovat hyviä.

Aurinkoista ja lämmintä juhannuksen jälkeistä elämää kaikille!

Ai niin, kiitos kaikille kommentoijille ja kiitos myös sinnikkäille päivityksen odottajille 

Ei se edellisen postauksen neuleplääh kauaa jatkunut, enkä oikeesti niillä kangaspuilla vielä ole mitään kutonu. Lapset on..

Joskus tammikuussa innostuin Kevätpäiväntasausyllätyshuivi KAL:ista, johon ilmottauduin mukaan. Niinpä heti hamsterikuun jälkeen, sunnuntaina, tulostin ensimmäisen ohjeen ja aloitin huivin. Aika hyvin sain sitä tehtyä, vaikka purkamaankin muutamaan otteeseen jouduin. Ei siksi, että ohje olisi ollut epäselvä, mutta tuntuu välillä olevan tuo oma ohjeenlukutaito hieman ruosteessa..

Huivi valmistui siis tänään (tiistai), reilu viikko aloituksen jälkeen. Pesin huivin, koska lanka oli jotain vanhaa Kauhavan Kangas-Aitan karheaa villalankaa. Niin ja se oli jotenkin tunkkaisen oloista. Laitoin huuhteluveteen reilusti huuhteluainetta ja nyt huivi on pehmentynyt huomattavasti. Huivista tuli todella ISO, jollaisen halusinkin. En ole huivia mitannut, mutta se ei mahtunut pingotukseen parisänkyyn. Leveyttä siis reilusti yli 2m. Ja korkeuttakin yli 150cm. En ole punninnut huivia, se on vielä hiukan kostea. Koska en saanut huivia pingotettua, näytin sille hieman silitysrautaa. 

Ja heitetynä pihalle pitkin pituuttaan, hiukan oli vaikeuksia saada huivia yksin asettumaan nätisti.

Tykkään! Tykkään kovasti!

Oon mä tehny muutakin,villasukkia, mutta niistä myöhemmin. Ja osa hamsteritöistäkin on esittelemättä ja joitain vanhoja töitä. Siis vanhoja, mun kouluaikaisia tekeleitä.

Loppukevennyksenä taas Aleksi, hän halusi kiihkeästi osallistua Neulomon keskusteluihin..

En lähe noihin hemmetin hamstereihin mukaan. Toista kertaa olin tänä vuonna mukana ja lankaa kului yli 2 kiloo. Mutta pahinta on tämä huono olo. Siis mua tökkii ja ällöttää ja vaikka mitä... Käsityöt.

Ja kaikki tämä on ihan leikkimielistä ja vapaaehtoista ja silleen. Mutta mun kilpailuhenkisyys (jota mulla ei siis (oikeesti) oo) saa mut voimaan huonosti ja pahoin!!!

Mun lankavarasto on varmaan ihan jo mitätön, mutta uusia lankoja EN osta. Ja kulutan hulluna noita entisiä pois. Ostovimmani kanavoin kaikenmaailman tarvikkeisiin (onko järkee vai ei????), joita niitäkään en oikeasti tarvitse.

Siis niinku mitä mä yritän selittää? No, olen ostanu kangaspuut!! (äiti hei, ne on ne lasten kangaspuut, ne pienet..)

Ja joo, hamsteroin menemään lankaa kaikenkaikkiaan yli 2 kiloa (2255g) tänä lyhyenä helmikuuna. Josta kaksi päivää meni pelkästään hiihtolomareissun ajamisiiin kotoa pohjoseen ja takas.

En jaksa erikseen raportoida tänne kaikkia grammoja, mutta tein tiskiliinoja, pipoja, parit sukat, pari pesukinnasta ja Minna Canthin tyylisen huivin Sannalle. Oma samanmoinen huivi odottaa innostusta. Niin ja tein yhden pikkuruisen laukun/pussukan, mutta se joutuu johonki nurkkaan häpeemään. Reeta siis tahto hopeisen pontson ja laukun. Mutta tämä laukku ei kuulemma ole oikea laukku...

 Tämä tässä Sannan huivi. Minna esittelemässä, eikä kuva ehkä kerro koko totuutta. Minna on minua pitempi (ei oo!!), siis melki 170cm ja huivin yläreuna kuvassa rullalla, joten huivilla on mittaa ihan hyväisesti. Minnalla oli kiire lenkille, joten en ehtiny prässätä huivia. (en kerro, että huivi valmistui jo ennen hiihtolomaa, aikaa prässätä/höyryttää/pingottaa olis ollu kyllä)

Tein myös kaksi pesukinnasta, toinen mulle ja toinen Sannalle. Langaksi löysin jotain ihan ihmeellistä lankaa, hamppua? Mun lankavarastoista, siis. Kaikki meni, viimeistä senttiä myöten, joten ei siitäkään sen enempää.

Jos tahotte lukea enempi tästä Hamsterikuusta, niin se onnistuu tästä linkistä. Sieltä sivusta ku klikkaa niitä kutosia, ni se on se mun porukani.

En ihan tarkkaan tiiä kuka kaiken kaikkiaan voitti, siis kulutti lankojaan eniten, mutta ainaki alablogeista me kutoset voitettiin!! Ja kiitos sekä Juulin että keskiäkäisen Pelagian!!

Palaan asiaan oikaisemaan, jos kävi niin hullusti, että joku muu kuudesta hamsterien alablogista voitti... 

Tää jatkaa kutomista (ja tällä kertaa ihan aikuusten oikeesti. Kangaspuilla).

Lina ihan vähän auttaa mummua noitten lankojen ja (Knit Picksin pyörö-) puikkojen kanssa.

Lina saa myös kiipeillä ikkunalaudalla, kun kerta Aleksikin saa... Miten ihmeessä tuo ikkuna voi olla likainen?

Linalla ja mummulla on muitakin yhteisiä intohimoja. Kynttilät.

Tämä puolestaan onkin piiiiitkästä aikaa Aleksi, joka tykkää nukkua missä vain (ja kuorsata). Tässä pienten tyttöjen pahvilaatikkomaja olohuoneessa akvaarion edessä. Aleksi nukkuu toisinaan myös akvaarion päällä, mutta kuvat siitä olivat hieman epäselviä. Pelkäsin laatikon romahtavan, on niin notkollaan.. Aleksi on tavattu nukkumasta myös Reetan rattaista, nukenvaunuista, itsekunkin sängystä, ikkunalaudoilta ja tulostimen päältä. Niin ja tietysti mun tietokoneen näytön edestä. Varsinkin, kun olen koneella

Ja asiaan. Täällä on urakoitu silmukkamerkkejä, Riitu teki niitä myös eskarikavereilleen ystävänpäivälahjoiksi. Minä olen joskus kyllä kovasti vakuuttanut pysyväni vain lankojen ja puikkojen parissa, mutta.. Tai enhän mä muuten, mutta ku mä tartten. Ja sitte niitä tuli vähä tehtyä. Kuvassa ei todellakaan ole kaikki, mutta pientä esimakua tulevasta.

Onko kiinnostusta ostaa silmukkamerkkejä papukaija-lukoilla? Mikä hinta olisi sopiva? Huom. tämähän on siis kotimaista käsityötä. Tarvikkeet onkin sitten mistälie. Todennäköisesti näitä tulee Kirppikselle myyntiin. 

Minä siis en ole tehnyt noista merkeistä kuin ihan muutaman, Sannam taisi tehdä eniten. Ja Sannam myös siivosi sen eteisen, kiitos kovasti Sannam! Ja niitä kaulahuiveja oli ainakin kymmenen...

Meidän pihallapa oli neljä peltopyytä!! Kuvassa toki näkyy vain kaksi (etsi kolmas), olivat hieman arkoja.. Kuvasin keittiön ikkunan läpi, joten kuvanlaatu ei ole paras mahdollinen.

Riitun säärystimet. Reetan ei, koska niitä ei heti löytynyt.

Olin suunnitellut jo muutaman päivän, että poistan eteisestä kaikki pienet ja pitämättömät pipot, huivit, hanskat ja muut. Kummasti sinne aina kertyy kaikenlaista.. En ehtinyt aloittaa, mutta Aleksi-kissa pisti asioille vauhtia. Olin tekemässä ruokaa, kun eteisestä kuului rymähdys ja Aleksi tuli sieltä ihan muina kissoina pois..

Eteinen OLI siisti, tuo korivaunu (on se se) oli naulakon päällä, samoin pyöränkori (en minä tiedä mitä varten) ja ne molemmat pursusivat noita lattialla näkyviä vaatekappaleita ja sateenvarjoja, henkareita ja mitä kaikkea tuolta vielä löytyykään. Arvatkaapa montako kaulahuivia tuossa on. Ja ne kaikki on mun..

Asiasta vielä viispenniseen. Novitan kämmekäsvaihdossa Maaralta saamani kämmekkäät (ihanan vihreää Nallea). Tai se toinen niistä:

Olen saanut jotain töitä Hamsterikuuhunkin valmiiksi, mutta niistä myöhemmin. Tuntuu olevan ihan pakko tehdä kaikkia hitaita ja kevyitä töitä.. Niin paitsi Sannan huivi, jolle tulee painoa, mutta kun se ei meinaa millään valmistua. Joten palaan asiaan myöhemmin.

Jos vaikka olisikin langanostolakossa, niin saahan sitä kuitenkin ostaa ihan vähäsen?? Silleen kun jossain on vaikka sellasia ihan uusia lankoja, mitä ei muualta saa?

Kauhavan Kangas-Aitan uudet langat: Inka, alpakkalanka, puolet merinovillaa ja puolet alpakkaa. Sukkis, puolet merinovillaa, 25% polyamidia ja 25% bambua.

Myös Viivi toivotti langat tervetulleiksi. Oli vähän hankala kuvata noita, kun Viivi tukki koko ajan kameran eteen..

Kangas-Aitassa oli muitakin uusia lankoja ja noista löytyi paljon ihania värejä, mutta eihän mulla kameraa mukana ollut.. Tuosta Inkasta kokeilen kämmekkäitä ja voin kertoa, että tuo lanka on aivan mahtavan pehmeää. Kuin myös Sukkis, joka tuntuu haluavan ehdottomasti unisukiksi.

Ja palatakseni otsikkoon, olen siis tänäkin vuonna mukana hamstereissa. Tarkoitus siis on olla ostamatta lankoja (kröhöm) ja kuluttaa varastoja mahdollisimman paljon. Helmikuun aikana. Viime vuonna jo vähensin huimasti lankojen ostelua ja linja pitää. Nämä uutuudet oli siis ihan tämmöinen vahinko.. En aio lipsua. En varmana. En.