Tää olis ollu pihalla kuvaamassa sitä yhtä puseroaan, joka löytyi lankakaapin kätköistä, mutta kuviin tukki joku ihme jänes. Tää ei olis sitä kuvannu, ko niiton nähty jo jokapuolella kauan kauan sitten. Tää kun on vähä aina myähäs.
Pusero on siis ikivanha tekele, aloitusvuodesta ei ole mitään tietoa, eikä langastakaan. Mikä taas ei varmaan yllätä ketään.
Pusero on mulle ittelle, ja pidettyäkin on kovasti tullut. Ei siis jää kaappiin. Vaikka eihän tuo mikään hirmuisen kaunis tai kovin monimutkainen ole, onpahan tuollaista ihan perus-peruskamaa.
Liinun palkinto on perillä, hunajan lisäksi hänelle matkasi kelluvia kynttilöitä, saippuaa (löytö Seinäjoen käsityömessuilta) bambupyöröt ja Jussi- ja Antti-pinssit. Etelä-Pohojalaasta käsityötä!
Olen taas mukana Lapaskuussa, ensimmäiset huovutettavat lapaset on puikoilla. Ja jälleen peukalo on valmiina hyvissä ajoin. Kuvia ensi kerralla :)
Jäneksellä ei ollu viälä omaa kaulahuivia, siks se lainas mun omaa. Son joku vissiin rajakarjalaisella (tai jottain sinnepäin) mallilla neulottu. Luulis tää.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.